Romani - Kaale

Romani - Kaale

Prissi tšuviba ar o Auschwitz-Birkenau

Tamlo16. pangȟto tšoonesta 1944 SS-ȟelade aune trystal Aushwitz-Birkenau te rikavel saare kaale sar Sinti ta Roma aro kamposko gaasoha te den mer len. Starte niekade te aven auri lengo kasarmenna ta tšunde prissi tšurjensa ta kaȟtensa. SS mukjas operatios ta ömsade avime tiija.
Dauva tamlo diivesko paalal but Roma rikade are vaure kampi ta doleske joon frelsadiile meribosta gaasoha.

Antiromaniba ta ȟleȟtako biologios

Antiromaniba, vaures te phennes hiistiba ta knaluno tenkiba kajo kaalengo gruppen, hin džeelo langȟtes teelal aro Europa. Byrjiba aro 1900-bereȟ ȟlehtako biologios džorjadas sar nevo džaniba. Ȟleȟta biologiosko paalal kriminaliba ta bango sosialos amsiba sas aro kalengo gruppengo rat, so džorjadas anti romaniba aro Europa.

Institutbyggnad — Rasbiologiska institutet i Uppsala, Uppsala universitetsbibliotek.

Natsisko dikkiba Sintenna ta Romenna

Ka natsija liine volla aro Kakjako them, kaalengo stedos aulo bengalideske. Sintija ta Roma sas velkade Nürnberkako laakengo paalal teluno ȟleȟtake. Natsi-Kakjako themmesko laagi, so sas kajo kriminaliba, vandriba ta utansosiaaluno amsiba, jaalide drouves kaalenna. Niina Roma ta Sinti sas tšundo aro siilobosko butti ta joon rikade aro maȟkurno kampi.

En kvinna som undersöker en flickas ögonfärg — Bundesarchiv, R 165 Bild-244-64 / CC-BY-SA 3.0

Ka Natsi-Kakjako them staudas Polasko pral ta baro dielos aro Istako-Europa, baro huupa kaalenna nourude natsi-Kakjako themmesko vollako teelal. Sintija ta Roma traadide nikki natsi-Kakjako themesta aro Polasko rikkime thaan, dooleske ka natsija kamne te luona ”ȟleȟtanes džuuso” Kakjako them. Niina Sintija ta Roma siilahas tšunde te džiiven natsija rikkimesko paalal tšundo biboldengo laagime gethenge. It tija natsi-Kakjako themeha tšetano theme byrjude palal traden, rikaven ta tšunnen phanniba pengo kaalengo folki.

Romska fångar väntar framför en mur. — Bundesarchiv, R 165 Bild-244-64 / CC-BY-SA 3.0

Folkesko meriba tšerdo

Sintengo ta Romengo folkengo meribosko tiija rodibongiire tenkavena, te neer 250 000-500 000 komuja diine mer. Bi tamlibosko numra hin baro. But Idako-Europako merdiiben Roma na aaȟte apo liin tšeeni, dooleske ȟaal hin drouvo te džanes, sar but sas diine mer.
Koni baride dielos Romenna diine mer aro tšetano karja diiben. Sintija ta Roma sas traadide auri niina aro maȟkurno kampi ta naȟiboskokampi, kai leen diine mer gaasoha helle joon merde aro bokh, dukiba ta volvakiiriba.

Biȟiba ta phukiba

Auriako themmengo kaalengo themmesko aavibosko niekiba ȟluutidas bereȟ 1954. Dauva merknidas, te bi besko dielos doolenna koon na merde aro porajomosko tiija, ȟleppude daari kurribosko tiijako paalal. Koni baride partos lenna aulo aro Sveittiko Them but sientider.

Kurribosko paalal kaalengo jaagiba ta merdiiben na rikkade sar folkengo merdiiben. Bereȟ 1982 aro Lendako-Kakjako Them kaalengo merdiiben rikkade sar folkengo merdiiben aro parojamosko tiija. Bereȟ 2015 panna EU liias it dikkiba kaalengo merdiibenna.

En av vita båtarna, Karskär. — Sjöhistoriska museet

Aka Diives

Bereȟesta 2000 kaale hin aaȟte iek Sveittiko folkengo minoritetos. Lengo horttibosko džorjaleske sas dikne latšeske minoritetjengo laaka bereȟ 2009. Bi bilatše tenkibi kaalenna ta antiromanibosta džiivena panna aro Sveittiko Them. Panna bereȟ 2013 Skånesko petškenna laȟte kaalengo rekisteris, so sas rannime lengo etnisko paalibosko, naa kriminalibosko paalal.

Rund damm med mörkt vatten omgiven av gräs och flata ljusa stenar i oregelbundna former — OTFW, Berlin, Wikimedia Commons CC BY-SA 3.0

Publicerad2024.12.10